Design thinking eliminoi palvelukehityksen sudenkuopat

Ville Koistinen, Lead Designer

Suunnitteluajattelu (design thinking) eli asiakaslähtöinen, muotoilun menetelmiä käyttävä kehittäminen on hiipinyt maailman johtavien business-koulujen opetusohjelmiin, Harvardista aina omaan Aalto-yliopistoomme asti. Mitä uutta suunnitteluajattelu tuo liiketoiminnan kehittämiseen?

Perinteinen liiketoiminnan kehitys ottaa pureskeltavakseen ongelman, analysoi olemassa olevat ja tunnistetut vaihtoehdot ja valitsee organisaation kannalta parhaimmat ratkaisut.

Suunnitteluajattelu sen sijaan ottaa askeleen taaksepäin ja kysyy, mikä on ongelma, jonka haluamme ratkaista, ja miksi? Mistä ongelma juontuu ja mikä olisi toivottava lopputulos? Ovatko ennakko-oletuksemme ja ymmärryksemme asiakkaista ja ongelmakentästä oikeat?

Suunnitteluajattelu siis haastaa ja määrittelee ongelman uudestaan, useimmiten asiakkaan näkökulmasta. Se tuottaa ymmärrystä asiakkaasta ja ongelmakentästä sekä useita vaihtoehtoisia toivottavia skenaarioita tulevaisuudesta. Nopeilla kokeiluilla ja aktiivisella tekemisellä kasvatetaan iteratiivisesti ymmärrystä oikein määritetystä ongelmasta ja sen ratkaisusta.

Myös kriittinen, analyyttinen ja rajaava ajattelu on tärkeä osa suunnitteluprosessia, mutta se tulee tehdä oikeassa vaiheessa erityisesti, jos tähdätään todelliseen muutokseen eikä vain vähittäin tapahtuvaan parannukseen. Ongelman rajaus nimittäin määrittää lopputuloksen. Einstein jo totesi aikanaan, että 'If I had an hour to solve a problem I'd spend 55 minutes thinking about the problem and 5 minutes thinking about solutions.'

Lisäksi, rajoittuneina ihmispoloina, emme yksinkertaisesti kykene yhtä aikaa analyyttiseen ja luovaan ajatteluun – toinen on tehtävä ensin.

Vaatii paljon uskallusta tutkia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia projektin alussa ilman, että tiedetään tarkasti mihin lopulta päädytään. Löytöretket projektin sumeassa alkupäässä ovat kuitenkin aina huomattavasti halvempia ja riskittömämpiä kuin se, että oppi haetaan kantapään kautta menemällä ”takki auki” markkinoille.

Yksinkertaisena esimerkkinä toimii vaikkapa yritys, joka lanseerasi uudenlaisen saippuan Etelä-Amerikassa. Markkinoinnista huolimatta uusi tuote oli floppi. Kun syytä alettiin selvittää – vasta kun oli tuhlattu paljon aikaa ja rahaa tuotekehitykseen ja lanseeraukseen – jo ensimmäinen haastateltava asiakas osasi kertoa syyn ”Saippua joka ei vaahtoa, ei puhdista”. Asiakkaan tavoite on pysyä puhtaana (terveydelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset syyt), siis miksi ostaa saippuaa jonka ei usko puhdistavan?

Suunnitteluajattelu käyttää empatiaa ja käyttäjäymmärrystä lähtökohtanaan, jolloin tällaiset ja sumeammatkin sudenkuopat eliminoidaan.

Jos haluat kuulla lisää suunnitteluajattelusta, ota rohkeasti yhteyttä Service Design Studion asiantuntijoihimme!

CGI Service Design Studio

← Takaisin etusivulle

Mikä on designin ja palvelumuotoilun asema suomalaisissa organisaatioissa? Osallistu tutkimukseen!

Seminaari liiketoiminta- ja IT-johdolle: Palvelumuotoilun ja teknologian saumaton yhteispeli

1.11.2016 klo 14-18, Glo Hotel Kluuvi