Designia kaikille - EU-direktiivillä parempaa saavutettavuutta julkisille digipalveluille

Katri Koskinen, Lead Designer

Lähivuosina julkishallinnon digipalveluiden tulee läpäistä tiukat saavutettavuusvaatimukset. Miksi saavutettavuus on niin tärkeää, että sitä vaaditaan jo Euroopan Unionin toimesta?

Uuden EU-direktiivin perimmäisenä tavoitteena on yhdenvertainen digitaalinen yhteiskunta, jossa kaikki kansalaiset – rajoitteista huolimatta – pystyisivät käyttämään julkisia digitaalisia palveluita. Kyse ei ole ainoastaan erityisryhmien palvelemisesta, sillä hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät kaikki.

Saavutettavuudessa onkin laajemmin kyse digitaalisten palveluiden laadun parantamisesta Ei ole vaikea ennustaa, että julkisten digipalveluiden saavutettavuuden parantuminen muutos pakottaa myös yrityssektorin toimijat keskittymään entistä enemmän digipalveluidensa saavutettavuuteen ja käyttäjäkokemukseen.

Saavutettavuustalkoot on jo aloitettu

Vuoden 2016 lopulla hyväksyttu EU:n saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa parhaillaan julkishallinnon digipalvelukehitykseen, vaikka direktiivi saa varsinaisen lainvoimansa vasta lähivuosina. Käytännössä uudet julkiset verkkosivustot pitää jo nyt suunnitella saavutettaviksi.

Viime vuoden puolella myös moni meidän asiakkaistamme on aloittanut ”saavutettavuustalkoot” nykypalveluidensa puutteiden arvioimisella. Näin saadaan selville vaadittavien korjausten kokoluokka, jonka jälkeen tarvittavien muutosten toteuttaminen voidaan suunnitella ja aikatauluttaa.

Mitä palveluita laki koskee ja milloin?

Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa on yhteensä noin 1 200 julkisen hallinnon organisaatiota, joita lain vaatimukset koskettavat. Mukaan luetaan mm. valtion virastot ja laitokset, kunnat, kuntayhtymät sekä yliopistot. Näiden tahojen tuottamien kaikille yleisölle avoimien palveluiden määrä on moninkertainen ja lasketaankin kymmenissä tuhansissa.

Osa palveluista on toistaiseksi rajattu pois, mm. koulut ja päiväkodit, Yleisradio sekä kulttuuriperintöaineistot. Tämä rajaus ei ole välttämättä lopullinen, sillä muutoksia voi tulla, kun lain kansallinen soveltaminen valmistuu syyskuussa tänä vuonna.

Laki asettaa pakollisia vähimmäisvaatimuksia verkkopalveluille ja mobiilisovelluksille. Kyse ei ole vapaaehtoisuudesta kuten tähän asti, vaan vaatimusten toteuttamista tullaan valvomaan. Mikäli palveluntuottaja ei pysty kohtuuttoman rasitteen vuoksi tuottamaan vaadittua palvelutasoa, velvoitetaan tuottajaa perustelemaan syyt. Lisäksi mahdollisista puutteista pitää kertoa palvelusta löytyvästä pakollisessa Saavutettavuusselosteessa.

Verkkosivustojen tulee olla saavutettavia vaiheittain syksystä 2019 alkaen. Tänä vuonna ennen 23.9. julkaistuissa palveluissa saavutettavuus pitää olla huomioitu vuonna 2020 ja uusissa syyskuun jälkeen julkaistuissa palveluissa jo vuonna 2019. Mobiilisovelluksien deadline on 23.6.2021. Ekstranet- ja intranet-palveluihin, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019, direktiiviä sovelletaan vasta kun nämä sivustot uudistetaan perinpohjaisesti.

Voimaantulo vuonna 2020 ennen syyskuuta 2018 julkaistuilla palveluilla ja sitä tuoreemmilla jo vuonna 2019

Kuinka saavutettavaa vaaditaan?

Saavutettavuusdirektiivi peräänkuuluttaa kaikkien kansalaisten käyttöön soveltuvia palveluita – riippumatta iästä, toimintakyvystä, toimintarajoitteista tai muista yksilöllisistä tekijöistä.

Palveluita tulee voida käyttää esimerkiksi pelkästään näppäimistöllä tai kuunnellen sisältöä ruudunlukijalla. Varsinainen standardi julkaistaan myöhemmin tänä vuonna, mutta käytännössä se kattaa W3C:n asettamat AA-tason vaatimukset saavutettavuudelle. Lisäksi kannattaa jo nyt huomioida suositukset mobiilipalveluiden saavutettavuudelle, koska nämä tulevat todennäköisesti jossain muodossa olemaan osa lopullista standardia.

Mikään arvioimistamme verkkopalveluista ei ole toistaiseksi täyttänyt kaikkia saavutettavuusvaatimuksia. Useimmat yleiset saavutettavuusongelmat voidaan onneksi korjata helposti ja nopeasti, kun ne ensin on tunnistettu.

Tietyt havainnot toistuvat palvelusta toiseen – tässä muutama esimerkki.

Puutteita on varsinkin erityisryhmien huomioimisessa. Esimerkiksi merkityksellisille kuvallisille elementeille pitää olla olemassa vaihtoehtotekstit niitä käyttäjiä varten, jotka eivät näe kuvia. Ruudunlukijalla ei pysty etenemään, jos tarvittava navigaatioelementti on painike tai kuva, jota ei ole nimetty.

Toinen vastaava esimerkki on tilanne, jossa käyttäjää pyydetään varmistamaan kuvassa esitettyjen merkkien avulla, että hän ei ole robotti. Näkövammainen käyttäjä ei pääse etenemään, koska ei näe kuvaa.

Isoja käyttäjämassoja koskevien vaatimusten osalta useimmiten pitää korjata värejä. Huonossa valaistuksessa tai vaikka ikänäön vaivatessa tärkeät tekstit, kuten navigaatio, saattavat olla heikosti luettavissa, jos kontrastit eivät ole riittävät. Tyypillisesti riittämättömiä kontrasteja löytyy sinisistä ja harmaista väreistä. Erot hyväksyttävän ja hylätyn välillä voivat olla pieniä:

Esimerkkejä hyvin ja huonosti toimivista väriyhdistelmistä

Mobiilipalveluissa virtuaalinäppäimistön pitäisi muuttua kysytyn tiedon mukaan: esimerkiksi postinumeroa kysyttäessä käytössä on numeronäppäimistö, ja sähköpostiosoitetta kysyttäessä @-merkki löytyy vaivattomasti. Liian usein käyttäjälle avautuu oletusnäppäimistö, josta esimerkiksi @-merkin löytäminen vie aikaa.

Monissa mobiilipalveluissa toiminnalliset elementit ovat liian pieniä. Koskettavan elementin minimikooksi näytöllä suositellaan 9x9 mm. Monilla nykysivustoilla valikoiden tekstit, joskus jopa itse valikon aukaiseva menu-ikoni, jäävät liian mataliksi.

Esteetön = Saavutettava = Käytettävä?

Direktiivin myötä saavutettavuus on korvaamassa esteettömyyden terminä, jota käytetään kaikille kansalaisille käytössä olevista digitaalisista palveluista. Hyvä saavutettavuus tuo mukanaan myös hyvää käytettävyyttä.

Saavutettavuus ei kuitenkaan korvaa käytettävyyttä, vaan ne täydentävät toisiaan. Vaikka verkkopalvelut olisivat teknisten saavutettavuussuositusten mukaisia, ne eivät välttämättä silti ole riittävän helppokäyttöisiä. Hyvällä sähköisen palvelun saavutettavuudella ei voida vaikuttaa myöskään siihen, että käyttäjä löytää palvelun piiriin. Tai siihen, että asiakaskokemuksesta muodostuisi positiivinen kaikissa palvelukanavissa.

Toivon kovasti, että direktiivin vaatimat parannukset eivät jää teknisten vaatimusten täyttämisen tasolle, vaan että muutos innoittaisi tuottamaan aidosti käyttäjäkokemukseltaan parempilaatuisia palveluita.

Jos digitaalinen palvelu ei vastaa sen käyttäjien todellisiin tarpeisiin, saavutettavuuden arvo latistuu.

CGI Service Design Studio

← Takaisin etusivulle

Design thinking eliminoi palvelukehityksen sudenkuopat

- Ville Koistinen, Lead Designer

Näin syntyi TaskuTurva – Service Sprint takasi vauhdikkaan palvelukehityksen

- Ville Koistinen, Lead Designer